Koulu katkaisee köyhyyden kierteen

Monessa kehitysmaassa – kuten Bangladeshissa – on lapsia, joille pääsy kouluun olisi unelmien täyttymys.

Suurin syy sille, miksi kaikki bangladeshilaislapset eivät pääse kouluun, ovat koulunkäynnistä koituvat kulut, esimerkiksi koulupuvut ja -matkat. Koulutus kuitenkin on ilmaista. Lapset joutuvat osallistumaan tulojen hankkimiseen rutiköyhille perheilleen työskentelemällä esimerkiksi rakennustyömailla, katukauppiaina tai kotiapulaisina – usein ikävissä oloissa.

Slummeissa asuvien lasten tilanne koulunkäynnin suhteen on erityisen heikko. Yksi viidestä 5–14-vuotiaasta lapsesta on lapsityöläinen, ja heistä vain neljäsosa käy koulua. Vaikka slummilapsi pystyisikin aloittamaan peruskoulun, koulunkäynti usein keskeytyy, kun perhe joutuu vaihtamaan asuinpaikkaa esimerkiksi häädön vuoksi. Tytöiltä koulunkäynti loppuu usein siihen, kun heidät naitetaan alaikäisinä.

Vaikka yli 90 % bangladeshilaislapsista kirjautuu ala-asteelle, vain 55 % heistä saavuttaa viidennen luokan. Arviolta yli miljoona lasta ei ole ikinä käynyt koulua. Aikuisistakin vain puolet osaa lukea.

Oppeja elämää varten

Koulussa opitaan elämän perusasioita: lukemista, laskemista ja omasta terveydestä huolehtimista. Koulutus varustaa ihmisiä tiedoilla ja taidoilla, joita he tarvitsevat hankkiakseen riittävän toimeentulon ja päästäkseen irti köyhyydestä. Köyhyys ei tarkoita vain huonoa taloudellista tilannetta vaan myös voimattomuuden tunnetta ja valinnan- sekä vaikutusmahdollisuuksien puutetta.

Erityisesti kehitysmaiden naisten ja tyttöjen koulutus on tärkeää. Sen myötä perheen tulot lisääntyvät, lapset pääsevät kouluun ja perhekoko pienenee. Tyttöjä kohdellaan tasa-arvoisemmin, ja he voivat tehdä itsenäisempiä päätöksiä ja avioitua myöhemmin. Koulutuksen avulla lasten elämänlaatu paranee: he ovat paremmin ravittuja ja terveempiä, kun sairauksilta osataan suojautua.

Koulunkäynti vaikuttaa myös ajattelutapoihin, maailmankatsomukseen ja käyttäytymiseen. Sen myötä voidaan ymmärtää paremmin esimerkiksi oman toiminnan merkitys suhteessa muuhun yhteiskuntaan – tai vaikkapa luontoon. Se antaa valmiuksia yhteisistä asioista päättämiseen.

Koulu kuuluu kaikille

YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen, joista yksi on peruskoulutuksen ulottaminen kaikille vuoteen 2015 mennessä. Myös Bangladesh on saavuttamassa tätä tavoitetta, vaikka monia haasteita on edelleen ratkottavana: koulusta putoavia on paljon, oppilaita on usein liikaa yhtä opettajaa kohden ja opetuksen laatu on paikoin huonoa.

Lue, miten sinäkin voit auttaa!